Täydellisen päivän etsintä

Olen pohtinut paljon kevään aikana urheilijan täydellistä päivää. Millainen on täydellinen päivä? Vallitseva ajatus on, että asiat tulee tehdä täydellisesti, jotta menestystä tulisi, mutta onko asia näin?
Minulle kevät on ollut tällaisen päivän etsintää. Olen ollut nyt vuoden ammattilaisena ja melkein joka päivä on tullut eteen uusia oivalluksia siitä, kuinka asioita voisi tehdä paremmin ja miten elää urheilijan elämää. Urheilijan elämässä ei riitä, että treenit vetää hyvin vaan urheilijan elämä on paljon kokonaisvaltaisempaa. Jotta päivästä tulee täydellinen tai urheilijasta tulee huippuhyvä, vaikuttaa monet eri asiat eikä vain pelkästään harjoittelu. Sekä harjoittelu, ravinto, lepo että muu elämä tulee olla tasapainossa, silloin voi myös hyvin.

Vuoden aluksi lähdin siis metsästämään täydellisiä päiviä urheilijana ja golfin puolella vuosi alkoi svingin hienosäädöllä. Valmentajan kanssa  tavoitteeksi laitettiin wedge- ja draivi-lyönnin kehittäminen. Jotta nämä molemmat kehittyisivät, on lähdettävä liikkeelle itse liikkeen kehittämisestä. Minulla on ollut jo monen vuoden ajan muutama kipukohta svingiliikkeessä, joita olemme pyrkineet parantamaan siinä täysin onnistumatta. En tiedä miksi, mutta nyt tänä talvena harjoittelu alkoi puremaan ja aloin ymmärtämään svingistä tärkeitä kohtia. Helmikuun alussa harjoittelu alkoi näkymään sisällä flightscopella harjoitellessa ja lähdin intoa täynnä Espanjaan harjoittelemaan. Helmikuun Espanjan reissu ei mennyt kuitenkaan golfin kanssa aivan suunnitelmien mukaan, vaikka reissussa olikin kivaa olla siskon perheen kanssa. Liike ei ollut vielä täysin valmis ulos. Takaisin Suomeen tultiin siis hieman pettyneenä ja tietäen, että treenaamisen on jatkuttava kotona vielä isommalla vaihteella, jotta olisin valmiina kauden alkuun. Tilannetta ei helpottanut pieni solisluuvaiva eikä flunssa, mutta kaikesta onneksi selvittiin.

Siskon ja siskon lapsien kanssa oli mukava treenata yhdessä :)

Siskon ja siskon lapsien kanssa oli mukava treenata yhdessä 🙂

Ilokseni Ranskassa sain huomata treenin purreen ja homma oli aivan eri tasolla kuin pari kuukautta aiemmin. Aloitin tosiaan kisakauteni Ranskasta, jossa sijoituin 52. Sijoitus ei ollut sitä, mitä kisasta lähdin hakemaan, mutta pelissä näkyi monia iloisia asioita. Isoin ilon aihe oli kisan toinen kierros, jonka pelasin tulokseen -1, jonka myötä pääsin mukaan viimeiselle kierrokselle.

Ranskan kisan jälkeen vietin pari viikkoa kotona ennen kuin lähdin maajoukkueen leirille Barcelonaan. Etukäteen tiedossa oli tiukkaa treeniä ja pelaamista viikon ajan ja sitä se olikin. Koska olen viettänyt suurimman osan talvesta sisällä, oli lähipelini heikossa kunnossa viikon alussa. En pidä itseäni muutenkaan minkäänlaisena lähipelihiirenä. Varsinkin puttaamisen kanssa on ollut aina haasteita, mikä näkyi myös Ranskan kisassa. Selkeä ykköstavoite viikolle oli nostaa lähipeli paremmalle tasolle. Viikko lähti liikkeelle helpommilla treeneillä, mutta minulle kulmakiveksi muodostui kolmannen päivän treeni. Vietin silloin koko päivän lähipelialueilla ja tein yhtä puttitreeniä viisi tuntia. Puttitreenin kanssa meinasi jo epätoivo yllättää, mutta päätin olla luovuttamatta. Tekisin treeniä vaikka yöhön asti. Treenissä oli siis 10 puttipaikkaa (etäisyys 3-15m) ja rata piti selvittää alle tulokseen. Lopulta, muutamien tekniikkamuutoksien ja lukuisien uusien yrityksien jälkeen sain treenin läpi. Se oli itselle kuin lottovoitto. Seuraavana päivänä sama meininki jatkui, nyt paikkoja oli yhteensä 18, 10 puttia ja 8 chippiä ja koko radan yhteistulos piti saada jälleen alle tulokseen. Jälleen itse olin viimeisten joukossa suorittamassa rataa, mutta en luovuttanut. Viimeinen putti oli 1,5m ja voin sanoa, en ole vähään aikaan jännittänyt niin paljon. Mutta putti upposi ja pystyin hyvillä mielin siirtymään rangelle. Viikon kruunasi liiton lähipelitestissä tullut oma ennätys, joka oikeuttaa kultaiseen merkkiin. Täytyy siis sanoa, että ainakin minun kohdalla treenit todella tehosi ja luotto omaan lähipelini nousi uudelle tasolle. Enää en jännitä aivan niin paljon putteri tai wedge kädessä. Viikon aikana myös oma kenttäpelaaminen parantui, joten kaiken puolin siis onnistunut viikko. Iso kiitos golfliitolle, joka mahdollistaa meille ammattilaisille osallistumisen liiton leireille.

Espanjan leirillä pelasin ensimmäistä kertaa ulkona uusilla Wilson Golfin mailoilla. Olen erittäin iloinen, kun saan kuulua Wilson tiimiin!

Espanjan leirillä pelasin ensimmäistä kertaa ulkona uusilla Wilson Golfin mailoilla. Olen erittäin iloinen, kun saan kuulua Wilson tiimiin!

PGA Catalunya oli loistava paikka treenata!

PGA Catalunya oli loistava paikka treenata!

 

 

Mitä tulevaan kisakauteen tulee, lähtee se siis toden teolla käyntiin ensi viikolla Sveitsistä. Mitä täydellisyyteen tulee, tulen pitämään sen mielessä, mutta kuitenkin muistan tavoitteeni kirkkaimpana. Tuloksen teon kannalta katsottuna täydellisyys ei ole välttämättä asia johon tulee pyrkiä. Voihan kentälläkin tehdä par-tuloksen vaikka vesiesteen kautta tai tehdä holarin puun kautta (näin muuten kävi jossakin pga:n kisassa 😊), vaikka pelaajilla ei ole ollut sellainen ajatus tuloksen tekotavasta, mutta tuloksesta kuitenkin.

Pidetään siis aina tavoite kirkkaana ja tehdään asiat pienissä osissa valmiiksi. Vain yhden asian kerrallaan voi tehdä hyvin.

Mukavaa kevään jatkoa!
Leena

Vastaavia artikkeleita

Ei näytettäviä artikkeleita

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *